Onko elämää VirtaHirven jälkeen?

Hjuva kysymys, vaikka tuli ajettua itsensä seinään sarvipään suitsissa, niin silti kaupan myymisen jälkeisessä elämässä oli kaksi päällimmäistä huolta, pärjääkö VirtaHirvi ja pärjäänkö minä ilman VirtaHirveä? Puretaas huolet palasiin ja analysoidaan hetki, samalla kuuntelen 3D tulostimen parkua.

VirtaHirvellä kävi hyvin kun pääsi uuteen kotiin ja se miten kyseinen perhe-elo sujuu jää nähtäväksi, ainakin uusi ohjastaja omaa samoja periaatteita kuin itsekin, ensimmäisenä, toisena ja kolmantena tärkeysjärjestyksessä on asiakas. Huumoriakin  löytyy ja se on aina hjuva asia. Otti nimittäin muutaman viikon kunnes osasin ryhtyä asennoitumaan siihen, notta omistaja on vaihtunut, monta kertaa päivässä kävin tiiraamassa kaihomielin logoa ja kauppaa. Olen nyt päässyt irti ja niin varmasti lutunen sarvipääkin. Takuuasiat omistajuuteni ajalta pitää kuitenkin ns. tappituntumalla sarvipäähän.

Mites pärjää sitten Hirvosen akan poeka, elikäs allekirjoittanut? Noh, kieltämättä stressitaso laski jo niin alas, notta oli keksittävä uusia kujeita hyvinkin hätäseen, mutta voe  mahoton paekka kun natustaa olla höllemmin. Olen jo sisäistänyt asian, notta työkyvyttömyyseläkkeellä ei ole hampaat irvessä väännettävä jotain, ainakaan olemassaolonsa todistamisen vuoksi. Mitäs tässä olen sitten puksannut? Kaupan siirtyminen työllisti mukavasti muutaman viikon, hitokseen paljon on värkkäämistä. Sitten on pitänyt tuusata inventaario, on hitokseen muuten rojuaki nurkissa, vaikken edes varastoinut. HJ Visionsille piti puksata kotisivut ja selvitellä yhteystiedot ja linkitykset. Hieman siinä sivussa olen pähkäillyt tulevia kuvioita ja sitten jarrutellut pähkäilyjä. Sähkösuunnittelu ja esteettömyyskonsultointi on kuitenkin ne pääasialliset tulevaisuuden kuviot, eli paluu juurille. Visiointia ei saa unohtaa, luovaa hulluutta on aina pidettävä yllä. Nyt kuitenkin odotellaan pääosin kesää ja hyttysen penteleitä.

Verkkokauppatoiminnan myyminen jätti tosiaankin tolkusti vapaa-aikaa, sen tiimoilta hankintalistalle ja työhuoneeseen löysi paikkansa Creality CR-10S 3D tulostin. Märkänä päiväunena ja tavoitteena olisi opetella Fusion 360 cad-ohjelmiston periaatteet ja tulostimen sielunelämä siten, notta niiden kombinaatiosta olisi hyötyä apuvälineiden suunnittelussa ja asiakastöissä. Aika näyttää, selän takana tulostin ulostaa parhaillaan ensimmäistä muille piirtämääni projektia, ihan jänskättää kuinka pahasti meneepi persiilleen. Kuten huomaatte, pessimismistä en ole luopunut, enkä luovu, yllättyy useammin iloisesti.


Eli vedetääs nippuun, kyllä VirtaHirvi ja mie pärjätään ja jos joskus heretään pärjäämästä, niin laitetaan kimurantin elon piikkiin. Jos tunnet pakottavaa tarvetta tavata näitä blogitestejä, niin lupaan käyttää osan ajastani näihinkin, luonnollisesti ilman sisältötakuuta, mutta sen jo tiesitkin.