3D-Tulostus, mahdollisuus, vai uhka mielenterveydelle?

Alkusanoina totean, notta hirmu himotus olisi kirjoitella blogeja milloin mistäkin, mutta kun ei saa vain aikaiseksi, saati kun rönsyilevien ajatusten saaminen ulkopuoliselle ymmärrettävään kirjoitusasuun ei ole allekirjoittaneelle ihan simppeliä. Mennäkseni asiaan yritän nyt saada paukutettua näppistä otsikon aiheesta.

3D- Tulostus on allekirjoittanutta kiinnostanut jo kauan, taas yksi asia mikä on huonoin mahdollinen ihmiselle, jonka keskittymiskyky on surkiasta naksauksen huonompi, saati jos kuuluu siihen maailman hermoheikoimpaan 1%:in. 3D-Tulostuksessahan ruutataan yksinkertaisuudessaan kädessä hypisteltävä palikka, joko muovi- tai metalliseoksista, kaikkea mikä omaa sulamispisteen voi teoriassa tulostaa, teoriassa, yksinkertaistakin on puoha ajatustasolla, teoriassa. Metallien tulostus nyt poikkeaa muoveista, materiaalia kuitenkin muokataan lämmöllä kummassakin.

Kun itse olin tuijottanut tuntisotalla Youtubesta videoita ja pähkinyt millä laitteella aloitan tämän mielenkiintoa herättäneen harrastuksen, laitoin AN-Cadsolutionsilta Creality CR-10S Kiinatoosan tilaten. Laite valikoitui hinnan, ison käyttäjäkunnan, bloggaajien suosituksista, tulostusalan (300*300*400mm) ja rakenteensa vuoksi. Hyväksyin sen, notta tuurista on sekin kiinni, mahtaako toosa kasauksen jälkeen edes toimia, valintaa puolti kuitenki se, kun kyseisessä toosassa jokaisen palikan voi itse vaihtaa, jos ymmärrys riitttää siihen mikä on rikki. Hyvä seikka on myös se, kun itse tulostettavilla palikoilla voi toosaa ja tulostuslaatua parantaa.

Noh, laitetta odotellessa sitten syvennyin lisää tulostuksen maailmaan, tuijottamalla päivätolkulla lisää Youtubevideita ja lukemalla Facebookissa olevan käyttäjäryhmän postauksia, tällöin tajusin todellakin kohta koeteltavan Janin hermoja ja olematonta keskittymiskykyä, saati kun ajatatuksena on muutenkin, ettei kaiken tarvihe olla niin millilleen, kunhan on justiinsa, niin katastrofin käry jo leijaili ilmassa. Nyt alkoi jo selvetä 3D-tulostuksen sisältävän niin paljon asioita jotka muistuttavat noituutta, satoja parametrejä ja järkyttävän määrän seikkoja joihin perehtyessään mennään kaavalla; yksi sisäistetty ja löydetty kolme uutta. Tähänkin kun lisätään oma fyysinen toimintakyky, alkoi sormi olla jo "peruuta tilaus" näppäimellä. Noh, paniikki meni ohi ja jatkoin aiheeseen perehtymistä.

Sitten koitti se suuri päivä kun pakettimeesi raahasi toosan ovelle ja intopiukalla kasaamaan, kasaus meni avustajan kanssa ihan m´kay, sitten kapine pöydälle joka oli jo ennakoivasti jo pultattu seinään tiukemmin, johtoa seinään ja sormi vapisten virtaa päälle, jumankeuta, sehän heräsi. Käyttäjäkokemuksia lukeneena olin jo varautunut siihen, ettei kyseisen tulostimen ruuvit välttämättä ole kiritty, eikä mukana tuleva peti ja lasi ole suoria, eli sitten katsomaan paljonko peti oli lontollaan ja maalarinteipillä keskelle korotusta, erikseen ostamani peili päälle ja oli aihetta hymyyn, se on suorassa. Seuraavaksi oli tärkein operaatio edessä, se kuuluisa levelöinti, jonka tärkeyttä ei voi tarpeeksi korostaa, oikeasti voi ja välillä tuntuu harrastajien keskuudessa pettävään puolisoonkin olevan ratkaisu pedin levelöinti. Levelöinti tarkoittaa käytännössä tulostimen suuttimen ja tulostustason etäisyyden säätämistä, tapahtuu siten, notta nostetaan pedin lämmöt vaikkapa 50°C (käytettävä tulostuslämpö) ja tulostimesta käynnistetään "bed leveling", jolloin tulostin siirtää kulma kerrallaan suuttimen tulostustasolla ja asetetaan esimerkiksi paperiarkki suuttimen ja tulostustason väliin, tason alla olevilla säätöpyörillä sitten haetaan etäisyys siten, notta paperiarkki hieman nahistaa tason ja suuttimen välissä. Nykyään käytän tulostettavaa testiä tuohon levelöintiin, mutta tuolla paperilla pääsee sinnepäin.


Ensimmäinen kalibrointi tuloste työalle, sehän ei sitten mene ihan noin simppelisti. Kun olin päättänyt ruuttaavani ensimmäisenä X-Y-Z-kalibrointikuution, Thingiversestä kyseisen kuution stl-tiedosto ladaten koneelle, viipaloinnissa käytettäväksi ohjelmaksi olin valikoinut jo Youtube opiskelujeni pohjalta Cura Slicerin, ilmaisuuden ja muiden käyttäjäkokemusten vuoksi. Käytännössä viipalointiohjelma on se jolla tulostimelle kerrotaan miten ja millä asetuksilla tuloste tehdään. Curalla stl-tiedosto avaten ja sitten pohtimaan oikeita arvoja alkaen, kerrospaksuudesta, nopeudesta, puhaltimien käytös, filamentin paksuudesta, suuttimen ja pedin lämpötiloista, täytemäärästä ja tyypistä, tulostusjärjestyksestä, niitä asetuksia on sitten paljon, laskin tälläkin hetkellä Curassani olevan esillä 100+ parametria, joita ei tietenkää tarvitse joka kerta kaikkia muuttaa kun aloittaa tulostuksen, mutta kun haetaan parasta laatua tulostettavalle kappaleelle on jotain säätöjä tehtävä aina. Kun olin arponut asetuksia kohdilleen, niin Curan muodostama g-koodi tallentaen microSD kortille ja kortti tulostimeen. Lopputulos näkyy alla, lopputuloksesta näkee sen, notta tulostus pysyi hankkimassani peilissä kiinni, wuhuu. Siitä näkee myös sen, ettei asetukset ja tulostimen sydeemit ollunna siellä päinkään missä piti. E½li seurasi lisää säätöjä, lisää tulostuksia, säätöjä, tulostuksia, säätöjen perumista, tulostuksia, sitä jatkui ja jatkui. Tästä tulostusurani kuitenkin alkoi ja ensimmäiset omat kappaleet jo suunniteltu ja muutamat asiakastyöt tehty.




Tottakai ennenkuin oli saanut aikaiseksi edes yhtä kunnon tulostetta, piti alkaa tuusata päivitysosia tulostimeen, osa oli ihan tarpeellisiakin käytettävyyden ja tulostuslaadun vuoksi, osa innostuneena tulostettuja osia, jotka eivät edes käyneet toosaan. Jokainen tulostus opettaa, "turhatkin". Mitä olen tulostimeen tehnyt/vaihtanut tähän mennessä:

  1. Tulostustaso peiliksi
  2. 4/5 puhallinta vaihdettu
  3. Tulostuksen jäähdytykseen ohjain, eli fang
  4. Levelöintirullat isommiksi
  5. Valokiskon
  6. Uusi firmware, Marlin 1.1.8
  7. Askelmoottoreiden Y- ja X-vaimentimet, dampers
  8. Y-askelmoottorin tuki, Y-axial stiffener

Tulossa etäohjaus ja valvonta Raspberry pi 3 B plussan ja Octoprintin avulla.


Mitä olen oppinut:

  1. Youtube ja muut käyttäjät, pelastaa päivän ja tulostuksen
  2. Vaikka materiaalina vasta se amatöörien ja puuhastelijoiden PLA, niin haasteita riittää. Seuraavana materiaalina PETG
  3. Peilin puhdistukseen paras keino on pesu astianpesuaineella.
  4. PLA pitää suojata kosteudelta, eläköön silica kissanhiekka
  5. Kun muutan asetuksia, niin on muistettava pienenkin muutoksen vaikuttavan
  6. Tulosteen tarttumiseen oleellisimmat seikat, puhdas peili, levelöinti, pedin lämpötila ja nopeus (lue hitaus). Kyllä ja sanon toisenkin kerran, levelöinti, mutta siippas on haettava kyliltä muilla keinoin.
  7. Jos jokin kuulostaa yksinkertaiselta, se ei sitä välttämättä ole
  8. Joka päivä oppii uutta ja oppii tekemään uusia mokia, ikuinen kierre, mutta niin on elämäkin.
  9. Neliraajahalvaantunut voi minun toimintakyvyllä kolvata ja hyvin nahka palaa, sekä tina sulaa


Sopiiko tämä nyt sitten C5-levelin neliraajahalvaantuneelle, kyllä. Varsinkin kun saan Octoprintin tulille, niin käytettävyys paranee kummasti ja voi heittää microSD kortit huithulan vithuun. Sopiiko heikkohermoiselle, kyllä, Siperia opettaa ja pienetkin onnistumiset antaa potkua, niitä onnistumisiakin tulee. Eli vaikuttaako mielenterveyteen, kyllä, mutta ei välttämättä heikentävästi. Jäinkö koukkuun, kyllä.